Poistuminen | Toimielimet | Hallitus | Pöytäkirja 25.03.2014 | Avaa haku

Hallitus
Pöytäkirja 25.03.2014 Pykälä 61



Hallitus

§ 61

25.03.2014

 

HLJ 2015 -TILANNEKATSAUS

 

337/07.70.700/2012

 

Hallitus § 61

 

 

Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

Valmistelija Osaston johtaja Sini Puntanen, p. 4766 4260, ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna,p. 4766 4267, ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori, p. 4766 4382

 

HLJ 2015:n valmistelun tilannekatsaus oli edellisen kerran HSL:n hallituksessa 10.12.2013. Tässä katsauksessa keskitytään HLJ:n Strategiaselvityksen alustaviin tuloksiin ja johtopäätöksiin. Strategiaselvityksen ja sitä tarkentavien osastrategiaselvitysten tulosten sekä seudullisen maankäyttösuunnitelman valmistelun pohjalta laaditaan kevään ja kesän aikana HLJ 2015 -luonnos, jossa suunnitelmakokonaisuuden vaikutuksia tutkitaan laajasti ja huomioidaan suunnitelman rahoitusraamit. Suunnitelman valmistelun tilannekatsaus on seuraavan kerran hallituksessa 6.5.2014.

 

HLJ 2015:n ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman yhteisvalmistelun tilanne

 

Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2015) ja maankäyttösuunnitelmasta järjestetään yhteinen yleisötilaisuus Heurekassa tiistaina 1.4.2014 klo 18.00-20.00. Yleisötilaisuuden tavoitteena on kertoa asukkaille maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun valmistelusta sekä antaa asukkaille ja kaikille asiasta kiinnostuneille mahdollisuus jättää evästyksiä suunnitelmien valmisteluun. Pääkohderyhmänä ovat Helsingin seudun asukkaat. Tilai-suuteen ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet.

 

MASU- ja HLJ-suunnitelmat etenevät samassa aikataulussa. Suunnitelmien alustavia luonnoksia käsitellään 26.8.2014 pidettävässä luottamushenkilöseminaarissa. Suunnitelmat valmistuvat lausuntoja ja kannanottoja varten lokakuussa 2014.

 

HLJ:n Strategiaselvitys

 

Strategiaselvitys on tuottanut HLJ:n alustavan perusstrategian suunnitelman jatkovalmistelun pohjaksi. Selvityksessä on sovitettu yhteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Maankäyttötietojen keräämisessä ja sovittamisessa liikennemalliin on ollut haasteita ja selvitys on siksi viivästynyt aikataulustaan. Strategiaselvityksessä muodostettua perusstrategiaa on testattu maankäytön sijoittumisen vaihtoehtoisilla painotuksilla. Selvitys on tehty tiiviissä yhteistyössä maankäyttösuunnitelman valmistelun kanssa.

 

Perusstrategia ja tarkastelujen tulokset

 

Perusstrategia lisää yhteiskuntataloudellista tehokkuutta ja kilpailukykyä pitäytymällä nykyrakenteessa ja hyödyntämällä sitä entistä tehokkaammin. Liikennejärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta kehitetään matkaketjujen palvelutasoa parantamalla ja ohjaamalla liikkumista mm. hinnoittelulla vastuullisempaan suuntaan. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu mahdollistaa investointihankkeita ja toisaalta vähentää niiden tarvetta. Tehokas ohjaus johtaa positiivisten yhteisvaikutusten kierteeseen: se tiivistää ja eheyttää maankäyttöä sekä lisää joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä vähentää autonomistusta. Kun seudun voimakas kasvu edellyttää aikanaan yhdyskuntarakenteen laajenemista, on siihen varauduttu pitkäjänteisesti ja haasteita ratkottu ennakoidusti. Perusstrategian rahoitustaso on maltillinen nykytaso, johon on lisätty ajoneuvoliikenteen hinnoittelusta saatavat tuotot.

 

Työssä tutkitut alustavat strategiat ja maankäytön vaihtoehtoiset painotukset ovat (kaikki vaihtoehdot on tasapainotettu 2 miljoonan asukkaan tasoon v. 2050):

 

  •  

Perusstrategia: ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, 350M€/v investoinnit, tiivis maankäyttö, joka painottuu ytimeen (noin Kehä I sisäpuoli) sekä nykyisiin ja rakenteilla oleviin ratakäytäviin (Kehärata, Länsimetro ja sen jatke).

 

  •  

Kuntapainotus: Kuten perusstrategia, mutta kuntien käsityksen mukainen maankäyttö.

 

  •  

Länsi/luoteispainotus: Kuten perusstrategia, mutta länsi/luoteispainotteinen maankäyttö ja uusi rata Histaan.

 

  •  

Pohjoispainotus: Kuten perusstrategia, mutta pohjoispainotteinen maankäyttö ja uusi rata Klaukkalaan.

 

  •  

Itäpainotus: Kuten perusstrategia, mutta itäpainotteinen maankäyttö ja metron jatko Söderkullaan.

 

  •  

Ei hinnoittelua: Ei hinnoittelua, normaalitason 240 M€/v investoinnit, tiivis maankäyttö.

 

Tarkasteluissa on tehty seuraavat havainnot:

 

  •  

Hinnoittelun ansiosta automatkat lyhenevät, minkä seurauksena yhdyskuntarakenne tiivistyy.

 

  •  

Hinnoittelu ja maankäytön tiiveys parantavat kestävien kulkumuotojen kilpailukykyä, vähentävät autonomistusta ja autonkäyttöä sekä myös päästöjä ja onnettomuuksia.

 

  •  

Tieverkon ruuhkautuminen pysyy hallinnassa ajoneuvoliikenteen hinnoittelun ja investointien ansiosta. Ilman hinnoittelua ja pienemmin investoinnein ruuhkautuminen kasvaa huomattavasti.

 

  •  

Tavaraliikenteen viivytykset eivät vuoteen 2050 mennessä pienene missään vaihtoehdossa. Ilman hinnoittelua viivytykset kasvavat ruuhkien takia huomattavasti.

 

  •  

Hinnoittelu ja maankäytön tiiveys parantavat kestävien kulkumuotojen kilpailukykyä. Pyöräilyn ja kävelyn indikaattorien erot eri maankäytön painotusten suhteen ovat melko pieniä verrattuna hinnoittelun ohjaavaan vaikutukseen.

 

  •  

Ilman ajoneuvoliikenteen suoritteiden vähenemistä kansallisen turvallisuustavoitteen saavuttamisessa ei juurikaan edetä.

 

  •  

Liikkumisen vaihtoehtoja lisätään parhaiten sijoittamalla maankäyttö tehokkaasti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen.

  •  

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen pitkällä aikavälillä riippuu vahvasti myös teknologian kehittymisestä

 

Alustavat johtopäätökset HLJ 2015 luonnoksen valmistelun pohjaksi

 

Strategiaselvityksen tulosten pohjalta on tehty seuraavat johtopäätökset HLJ-luonnoksen valmistelua varten.

 

Kaikki tarkastellut maankäytön projektiovaihtoehdot sisältävät epävarmuustekijöitä, jotka tulee ottaa jatkotarkasteluissa huomioon. HLJ:n perusstrategiaan on perusteltua sisältyä ajoneuvoliikenteen hinnoittelu liikkumisen kysynnän ohjaamiseksi ja liikennejärjestelmän rahoituksen varmistamiseksi. Perusstrategiaa verrataan vaihtoehtoon, jossa ajoneuvolii-kenteen hinnoittelua ei ole, eikä myöskään sen vaikutuksia ja hinnoittelun mahdollistamia investointeja. Parhaiten saavutettavien alueiden tiivistäminen ja täydennysrakentaminen on koko seudulla toivottavaa ja tukee keskeisten HLJ-tavoitteiden toteutumista. Olemassa olevat toteuttamiskelpoiset potentiaalit raideliikenteen varressa tulisi saada ensimmäisenä käyttöön saavutettavuusjärjestyksessä.

 

Strategiaselvityksen tulosten perusteella HLJ-tavoitteiden kannalta on vaikutuksiltaan pa-ras nykyrakenteeseen perustuva vaihtoehto, jonka painopiste on Kehä I vyöhykkeen sisäpuolella sekä olemassa ja rakenteilla olevien raideliikennekäytävien varsilla. Liikenne-järjestelmän mitoituksen näkökulmasta olisi perusteltua, että tätä vaihtoehtoa painotetaan seudullisen maankäyttösuunnitelman ja HLJ:n jatkovalmistelussa pohjoisen ja myös mui-den suuntien elementeillä ja maankäytöllä seuraavasti:

 

  •  

Ydinalue: Ydinalueen maankäyttöpotentiaaliin sisältyviä liikennejärjestelmän epävarmuustekijöitä kompen-soidaan varautumalla muiden suuntien parhaiten saavutettavien potentiaalien tehok-kaampaan käyttöönottoon.

 

  •  

Länsi: Länsimetron jatkeen ja Espoon kaupunkiradan / Rantaradan vyöhykkeen maankäytön potentiaalien hyödyntäminen ja tukeminen on keskeinen osa perusstrategiaa. Histan suunnan kehittäminen laajentumisvaiheessa.

 

  •  

Pohjoinen: Nykyisen pääradan käytävän tiivistäminen ja potentiaalien hyödyntäminen lähtökohtana. Olemassa olevien ratojen varsien (Pääradalla Ristikytö ja Palopuro, Oikoradan varsi) maankäytön mahdollisuudet tulee selvittää ja suunnittelua kiirehtiä yli-kunnallisena yhteistyönä. Klaukkalan suunnalla ensivaiheessa maankäytön tehostaminen ja tehokas bussiliityntä Kehärataan siten, että runkoyhteyttä voidaan jatkossa kehittää tehokkaaksi raidekäytäväksi. Kerava-Nikkilä -ratakäytävä kytkeytyy pohjoissuuntaan, koska liikennöinti on pääradan kautta.

 

  •  

Itä: Kasvun ohjaaminen Östersundomin metron varteen. Sibbesborgin maltillinen kehittäminen ensivaiheessa bussiliikenteeseen perustuen. Suunnalla paljon epävarmuutta ja avoinna olevia kysymyksiä erityisesti liittyen mahdolliseen voimakkaaseen kasvuun liittyviin ratkaisuihin.

 

HLJ:n Strategiaselvityksen ja sitä tarkentavien osastrategiaselvitysten tulosten sekä seudullisen maankäyttösuunnitelman valmistelun pohjalta laaditaan kevään ja kesän aikana HLJ 2015 -luonnos, jossa suunnitelmakokonaisuuden vaikutuksia tutkitaan laajasti ja huomioidaan suunnitelman rahoitusraamit.

 

Valmistuneet liikennetutkimukset

 

HLJ 2015:n valmistelua varten tehdään useita liikennetutkimuksia, jotka ovat edenneet suunnitellusti. Liikenne-ennustemalli on päivitetty henkilöliikenteen osalta ja se päivitetään kevään aikana tavaraliikenteen osalta. Valmistuneita liikennetutkimuksia, jotka on julkaistu HSL:n nettisivuilla (www.hsl.fi/hlj):

 

  •  

Liikkumistutkimus (HEHA) (HSL 27/2013): https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/liikkumistottumukset_helsingin_seudulla_2012_hlj2015_raportti_0.pdf

 

  •  

Matkustajasatamien tavara-autoliikenteen tutkimus (SATA) (HSL 26/2013): https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/helsingin_matkustajasatamien_tavara_autoliikenne_syksylla_2012_hlj2015_raportti.pdf

 

Ehdotus (SR) Asia merkitään tiedoksi. HSL:n hallitus lähettää HLJ 2015:n valmistelun tilannekatsauksen tiedoksi KUUMA-johtokunnalle.

 

Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen.




Poistuminen | Toimielimet | Hallitus | Pöytäkirja 25.03.2014 | Avaa haku
©